Kannanotot

10/2017

Ylivieskan Kokoomuksen valtuustoaloite elinkaarimallin tutkimisesta kaupungin investoinneissa

 

Olemme tänään jättäneet Ylivieskan kaupunginvaltuustolle aloitteen elinkaarimallin ottamisesta mukaan rakennushankkeiden vaihtoehdoksi:

"Kaupungin väkiluvun kasvu tuo positiivisen vireen lisäksi myös jatkuvia haasteita, joista merkittävimmät ovat tämän hetken suuret investointitarpeet ja samanaikainen talouden tasapainottamisohjelma alijäämän kattamisvelvoitteineen vuoteen 2020 mennessä.
Tulevien investointien euromäärät ovat niin suuria, että velan lisääminen korkoriskin vuoksi ei enää ole järkevää.

Tämän vuoksi Kokoomus-ryhmä esittää, että Ylivieskan kaupungin rakentamishankkeissa:

1. Valtuustolle esitetään vaihtoehdoksi aina selvitys myös ns. elinkaarimallin mukaisesta rakentamisesta.

2. Valitaan elinkaarimalli rakentamiseen aina kun se on mahdollista toteuttaa.

Koska rakennukset eivät elinkaarimallin mukaisesti toteutettuna olisi kaupungin omistuksessa, meillä olisi mahdollisuus vapauttaa rakennusten investointeihin ja niiden jatkuviin korjauksiin käytettäviä varoja varsinaisiin ydintehtäviin – laadukkaisiin kuntapalveluihin sekä ajankohtaisiin hankkeisiin, kuten tällä hetkellä esim. keskustan alueen kehittämiseen ja Närhitien radanalitukseen.

Huomioitava on myös, että elinkaarimallilla urakoitsijan vastuulle jää rakennusten kunto ja korjaukset. Tällöin on myös urakoitsijan etu rakentaa laadukkaasti. Näin kaupunkimme saisi laadukkaat tilat käyttöönsä ilman jatkuvaa homeongelmaa."

Ylivieskan Kokoomus, valtuustoryhmä

 

12.12.2016

Ylivieskan Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite

HARRASTUSTAKUU - JOKAISELLE LAPSELLE VÄHINTÄÄN YKSI HARRASTUS

 

Kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä korostuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien tehtäväksi sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Tulevaisuudessa kunnat vastaavat edelleen osaamisen ja sivistyksen edistämisestä sekä liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista. Kunnan vastuulle jäävät tehtävät vaikuttavat merkittävästi asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen ja osallisuuteen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen.

Vähintään yksi harrastus jokaiselle lapselle. Se on hyvä ja konkreettinen tavoite, jonka saavuttaminen vaatii yhteistyötä. Harrastustoiminnan aloittamisessa on tärkeää, että kunta tarjoaa matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tuetaan lasten ja nuorten monipuolista harrastamista.

Lasten ja nuorten harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja sekä tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan. Harrastustoiminta on ennaltaehkäisevää työtä, jolla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Harrastaminen yhdessä muiden lasten kanssa on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Jokaisen tulisi saada kokea yhdessä tekemisen, oppimisen ja liikunnan riemua harrastusten kautta - perheen varallisuuteen katsomatta.

Kokoomuksen valtuustoryhmät kautta Suomen ovat jättäneet valtuustoaloitteen harrastustakuusta kuluvan syksyn aikana. Myös Ylivieskan Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Ylivieskan kaupungissa kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi esitämme, että Ylivieskan kaupunki käynnistää selvityksen siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen.

 

Toimenpiteitä harrastustakuun toteuttamiseksi

1.    Kootaan kunnan harrastusvalikko. Kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Tämä istuu luontevasti sote-uudistuksen jälkeiseen kunnan rooliin nuoriso-, koulutus- ja sivistystoiminnan keskuksena. Näin voidaan myös markkinoida kuntaa ja sen palveluja.

2.    Toimeentulotuki ja harrastusseteli. Pienituloisten perheiden lapsille ja nuorille pitäisi kohdentaa toimeentulotukea harrastuskustannuksiin. Nyt kustannuksia korvataan vaihtelevasti eri kunnissa eikä yhteistä käytäntöä ole. Lisäksi toimeentulotuen byrokratia on raskas. Selvitetään mahdollisuus tarjota toimeentulotuen asemesta palveluseteli harrastuskustannuksiin.

3.    Harrastukset osana oppimista ja hyvinvointia. Otetaan harrastustoiminnan säännöllinen mittaaminen osaksi nuorisobarometriä, kouluterveyskyselyä ynnä muita lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoreita. Kootaan koulutusmateriaali opettajille, opinto-ohjaajille, koulukuraattoreille ja muille oppilas- ja opiskelijahuollon toimijoille harrastustoiminnan positiivisista vaikutuksista. Edistetään ajattelutapaa, jossa harrastustoiminta yhtä lailla koulussa kuin koulun ulkopuolella nähdään osana elinikäistä oppimista, josta yhteiskunnassa ollaan kiinnostuneita ja jota tuetaan.

4.    Koulujen ovet auki kaikille. Tehdään kouluista yhteisöllisiä toimintakeskuksia. Otetaan koulujen välineet ja tilat aktiiviseen harrastuskäyttöön. Näin tuetaan nuorten omaehtoista harrastustoimintaa tarjoamalla heille käyttöön välineitä uusien harrastusten kokeilemiseen, esimerkiksi musiikkistudio, videoeditointi, öljymaalaus, kotitalousluokka. Vastuu- ja ohjaajakysymyksissä kehitetään yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa.

5.    Harrastusvälinelainaamojen kehittäminen kunnassa. Kun harrastusvälineitä voi lainata, uuden harrastuksen kokeilemiseksi ei tarvitse hankkia kalliita välineitä, jotka mahdollisesti jäävät käyttämättömiksi.

6.    Kokeilukulttuuria ja avoimia ovia. Monet harrastusmahdollisuudet alkavat ainoastaan syksyllä koulujen alkaessa ja niihin on vaikeaa päästä kiinni myöhemmin. Edellytetään avustuksia saavilta järjestöiltä, urheiluseuroilta yms. avointen ovien päivien, kokeilemisen mahdollisuuksien, uusien pelaajien vuorojen ja vastaavien tutustumistilaisuuksien järjestämistä.
 

 

17.02.2015

Ylivieskan Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite

KOULUTUS YLIVIESKAN UUDISTETTAVAN STRATEGIAN KESKIÖÖN

 

Olemme parhaillaan uudistamassa Ylivieskan kaupungin strategiaa. Kansalliselta tasolta ohjataan opetuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehitystä. Näihin sekä kaupan kasvun ja muunkin elinkeinotoiminnan hidastumisesta aiheutuviin haasteisiin voimme vastata panostaen koulutukseen ja osaamiseen edunvalvonnan lisäksi. On varmistettava, että jokilaaksojen nuoriso saadaan koulutettua palvelemaan ja kehittämään omaa aluettamme sen lisäksi, että meiltä lähdetään muualle.

Ylivieskan ja lähialueiden uhkana on joutua väliinputoajaksi tulevaisuuden opetus- ja koulutuspalveluiden tarjoajana. Ylivieska ja sen lähialue ei saa niitä kansallisia voimavaroja käyttöönsä, mitkä tänne mahdollisuuksien tasa-arvon nimissä kuuluisivat. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun aloituspaikkoja, suhteutettuna ikäluokkaan, on tarjolla meille selvästi alle Suomen keskiarvon. Nyt vaarana on näidenkin aloituspaikkojen väheneminen. Pitää muistaa, että olemme Suomessa suhteellisessa väestön kasvussa sijalla kaksi, Oulun jälkeen.

Korkeakoulutoimintojen jatkuminen Ylivieskassa on tällä hetkellä epävarmaa. Myös laadukas tutkimus- ja kehitystoiminta jatkuakseen vaatii pysyvää korkeakoulun nuoriso-opetusta. Valtakunnalliset linjaukset korkeakoulurakenteissa eivät jätä mitään arvelujen varaan. Näiden toimintojen säilymisen oljenkorsi on Ylivieskan amk-yksikön, Oulaisten amk-yksikön ja Oulun Eteläisen Instituutin alueyksikön tiivis yhteistyö. Vain vahvalla yhteisellä alueyksiköllä, integroituneena nykyiseen Oulun yliopistoon ja Oulun ammattikorkeakouluun, säilytetään alueellemme mahdollisuudet korkeakoulutoimintoihin sekä yrityselämän kehittämiseen suuntautuviin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluihin.

Kaupungin strategia, joka tähtää kuntalaisten ja alueen toimintaedellytysten edistämiseen ja hyvinvointiin, edellyttääkin Ylivieskalta mielellään naapureiden kanssa nyt erityisiä ponnisteluja nimenomaan edunvalvonnassa ja vaikuttamisessa. Jotta pystymme turvaamaan ja tuottamaan kuntalaisillemme hyvät peruspalvelut, tarvitsemme elinvoimaisen elinkeinosektorin ja sille osaajat. Tarvitsemme luovuutta, innovatiivisuutta, yhteistyötä ja kansainvälisyyttä. Tämän takia koulutus, sekä oikein kohdistettu tutkimus- ja kehittämistoiminta, tulisi valita Ylivieskan uuden strategian keskiöön.

Ylivieskan Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää kaupunginvaltuustolle, että Ylivieskan uuden strategian keskiöön asetetaan alueen kehittämistä, innovatiivisuutta ja kansainvälisyyttä palveleva opetus- ja koulutustarjooma Ylivieskaan ja sen lähiympäristöön. Sen tulee sisältää jatkumo peruskoulutuksesta korkeakoulutukseen mukaan lukien tutkimus- ja kehittämistoiminnot. Tässä tulisi huomioida seuraavat osa-alueet:

 

1. Peruskouluverkko uudistetaan tarpeita vastaavaksi sekä menetelmiltään ja toiminta-tavoiltaan nykyaikaiseksi – talouden reuna-ehdot huomioiden.

2. Lukiokoulutuksen rakenteita uudistetaan. Ylivieskan lukion tavoitteet ja asema, sekä iskukyky, tulee analysoida toimenpiteiden pohjaksi.

3. Toisen asteen ammatillinen koulutus toteutetaan osaltaan Ylivieskan ammattiopistossa. YSO, osana JEDUa, on merkittävä oppilaitos Ylivieskassa. Oppilaitoksen roolia tulisi vahvistaa ja hakea rakenteellista ja toiminnallista yhteistyötä esimerkiksi Oulaisten kanssa tavoitteena luoda uskottavat edellytykset alueelliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannolle myös jatkossa. YSO:n media-alalla on myös vaikutusta uudistuvaan kaupan alaan, erityisesti verkkokaupan osaamisalueella.

4. Korkea-asteen koulutus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta turvataan Ylivieskassa aluetta palvelemaan. Centrian toimilupaan liittyy velvollisuus selvittää toiminnan keskittäminen Kokkolaan. Jokilaaksoissa on säilyttävä sosiaalialan, terveydenhoidon sekä tuotantotalouden ja –tekniikan nuorille suunnatut opinto-ohjelmat. Sote-palvelutuotanto jatkuakseen alueella tarvitsee koulutetut henkilöt.

 

Ehdotamme, että kaupunginhallitus asettaa tähän työhön luottamushenkilöistä, virkamiehistä ja tarvittavista asiantuntijoista koostuvan työryhmän. Kaupunginvaltuuston ohjaus- ja tilannetiedon tarpeita varten kaupunginhallitus raportoi asian aikataulutuksesta ja etenemisestä kaupunginvaltuustolle neljännesvuosittain ja tarvittaessa.

Ylivieskan Kokoomuksen valtuustoryhmä

27.02.2014

OULASKANKAAN SAIRAALAN KOHTALO ON ALUEEMME KUNTIEN KÄSISSÄ

 

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdon intressinä on ollut jo pitkään Oulaskankaan sairaalan toiminnan alasajo. Sairaanhoitopiirin johto näkee Oulaskankaan sairaalan vain rasitteena ja esteenä Ouluun keskittyvän toiminnan kehittämiselle. Nyt säädetyn päivystysasetuksen myötä he vihdoin saivat mahdollisuuden toteuttaa sen. Sairaalan alasajo on tarkoitus aloittaa synnytystoiminnan lakkauttamisen kautta. Tämän hetken suunnitelmien mukaan synnytystoiminta loppuu Oulaskankaalla vuoden 2017 alusta. Lopullisia päätöksiä asiasta ei kuitenkaan vielä olla tehty.

Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta täyttää päivystysasetuksen vaatimukset lukuunottamatta lastenlääkärin ympärivuorokautista päivystystä. Sairaanhoitopiirin johdon mukaan Oulaskankaalle on mahdoton saada riittävää määrä lastenlääkäreitä. Samanaikaisesti kuitenkin sairaanhoitopiiri myy lastenlääkäripalveluja muihin sairaanhoitopiireihin.

Oulaskankaan sairaalassa synnytetään 1000 vauvaa vuodessa (Kokkolassa 1300). Syntyneistä n. 2% siirtyy jatkohoitoon OYS:aan ja heistä vain 1-3 vauvaa on kriittisessä tilassa. Oulaskankaalla äitien ja vauvojen hoito on laadukasta ja hoito on koettu hyvänä ja inhimillisenä. Alueemme syntyvyys on maamme korkeinta ja ennusteiden valossa syntyvyys on kasvussa myös tulevina vuosikymmeninä. Alueellamme on keskimääräistä enemmän monisynnyttäjiä ja synnytykset nopeampia. Etäisyydet sairaaloiden välillä ovat pitkiä. Oletettavissa on, että matkasynnytysten määrä tulisi kasvamaan huomattavasti ja samalla äitien ja vauvojen turvallisuus tulisi heikkenemään. Kuka kantaa vastuun siitä?

Mielestäni synnytystominnan lopettamiselle ei ole olemassa mitään järkisyitä. Jos Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta lopetetaan alueemme äidit menevät synnyttämään Ouluun tai Kokkolaan. Kumpikaan sairaala ei voi ottaa vastaan Oulaskankaalta purkautuvaa synnyttäjien määrää ilman lisäresurssointeja ja investointeja, joiden maksajina ovat kunnat.

Nyt vain puhutaan synnytystoiminnan lakkauttamisesta, mutta jos se loppuu, loppuu sen myötä muutkin erikoisalat. Oulaskankaalla toimii myös alueemme yhteispäivystys. Yhteispäivystyksen potilaat ovat saaneet tarvittaessa erikoislääkärin arvion ja hoidon samassa sairaalassa. Jos erikoisalojen päivystykset loppuvat, loppuu päivystysasetuksen mukaisesti myös yhteispäivystys. Tai sitten potilaat lähetetään erikoislääkärin arvioon Ouluun tai Kokkolaan. Ns. kerrannaisvaikutukset ovat isoja ja tulevat kalliiksi. Sitäkö me haluamme?

Nyt on viimeinen hetki vaikuttaa asiaan. Alueemme kuntien virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden on herättävä ajattelemaan ja toimimaan. Haluammeko menettää alueemme yhden merkittävimmän elinvoimatekijän? Vai haluammeko jatkossakin turvata hyvät ja laadukkaat erikoissairaanhoidon palvelut alueemme asukkaille lähellä? Haluammeko säilyttää alueella terveydenhuollon työpaikat? Haluammeko käyttää kuntien kassaan tulevia rahoja Oulun yliopistollisen keskussairaalaan ja Keskipohjanmaan keskussairaalaan tehtäviin investointeihin vai Oulaskankaan sairaalassa tuotettavien palveluiden turvaamiseen?

Itselleni kuntapäättäjänä valinta on täysin selvä. Jos synnytystoiminta ja koko sairaala erikoissairaanhoidon palveluineen halutaan säilyttää, tulee alueemme kuntien sitoutua maksamaan lastenlääkäripäivystyksestä aiheutuvat kustannukset. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa, jos vain niin haluamme.

Karoliina Nevalainen
Ylivieskan kaupunginhallituksen 1. vpj
Maakuntahallituksen jäsen

 

Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen julkilausuma 12.2.2014:

POHJOIS-POHJANMAAN KOKOOMUS ESITTÄÄ YLIVIESKAN AMK:N SIIRTOA OULUN AMK:N YHTEYTEEN - AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN TULEVAISUUS YLIVIESKASSA TURVATTAVA

 

Ratkaisu Ylivieskan amk-kampuksen tulevaisuudesta on osa alueen elinvoiman jatkuvaa kehittämistä. Ainostaan korkeatasoisen koulutuksen jatkuminen voi turvata talouselämän ja muiden sekä paikallisten että alueellisten toimijoiden mahdollisuuden saada koulutettua ammattitaitoista henkilökuntaa. Tutkimusten mukaan 80 % Ylivieskasta valmistuneista jää alueelle. Maakunnallinen kissanhännänveto ammattikorkeakoulutuksesta on nyt saatava päätökseen.

Maakunnan eteläosa on väestön ikärakenteeltaan valtakunnan nuorisovaltaisimpia ja koulutustarjonnassa se on jo ennestään selvästi alle maan keskitason. Tällaisessa tilanteessa resurssien siirtäminen pois maakunnan alueelta Kokkolaan ei ole vahingollista ainoastaan Jokilaaksoille vaan koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle. Ylivieskan amk-kampus tunnetaan myös voimakkaasta ja tuloksellisesta T&K&I-toiminnasta. Yhdessä Oulun kanssa ne vahvistaisivat maakunnan kokonaiskilpailukykyä ja tukevat yhdessä erinomaisesti alueen nuorisokoulutusta sekä toisi alueelle kansallista ja kansainvälistä kilpailuetua.

Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen, Ylivieskan Kokoomus ry:n varapuheenjohtaja Pauli Korpi-Tassi ihmettelee amk-toimilupaprosessin tulemaa. ”Onko tarkoituksena näivettää Jokilaaksojen tulevaisuus ja tehdä alueesta hautomo, joka kasvattaa lapset ja lähettää nuoret muualle opintielle? On kestämätöntä, jos Jokilaakson kunnissa nuoren vaihtoehdoiksi jää ainoastaan VR:n menolippu. Vastuu on nyt Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tasolla tunnistettava ja kannettava, myös maakunnan eteläosan ihmisten ja elinkeinojen tarpeet ja oikeudet turvaten.”

Tulevaisuuden koulutustarpeiden ja opetuksen laadun takaamiseksi keskeinen vaihtoehto on selvittää Ylivieskan amk-kampuksen irrottamista Centriasta ja sen liittämistä Oulun ammattikorkeakoulun yksiköksi. Ylivieskan toimintojen siirtäminen Oulun ammattikorkeakoulun resurssiksi tarkoittaisi yhtenäistä toiminta-aluetta, joka vastaisi koko maakunnan amk-koulutuksesta.

Kokoomuspiirin puheenjohtaja Tomi Kaismo kannattaa jämäkkää linjaa Ylivieskan ammattikorkeakoulun suhteen. ”Ei voida ajatella, että nykyisin elinvoimainen ja kehittyvä Jokilaaksojen talousalue maakuntarajan ristipaineissa ajetaan poliittisin päätöksin muuttotappioalueeksi ja taloudelliseen ahdinkoon. Osaaminen ja koulutus ovat jo näyttäneet tuloksilla voimansa Jokilaaksoissa. Siksi Ylivieskan ammattikorkeakoulutus on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden hyvinvoinnille.”

Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus esittää neuvottelujen välitöntä aloittamista ja tuo asian myös puolueen ministeriryhmälle tiedoksi.

Ylivieskan Kokoomuksen julkilausuma 18.12.2013:

YLIVIESKAN AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKKÖ VAHVISTAA POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN KOULUTUSTARJONTAA

 

Ylivieskan Kokoomus on aktiivisesti seurannut ammattikorkeakoulujen toimilupaprosessin etenemistä. Viime viikolla myönnetyssä toimiluvassa Centria ammattikorkeakoulun velvollisuutena on selvittää mahdollisuudet järjestää ammattikorkeakoulun toiminta vuoteen 2017 mennessä siten, että sen koulutustarjonta keskitetään yhdelle kampukselle Kokkolaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Centrian Ylivieskan kampuksen tulevaisuus on uhattuna.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen perustuvaa korkeakouluopetusta sekä harjoittaa työelämää ja aluekehitystä tukevaa tutkimus­ ja kehitystyötä.

Ylivieskan Kokoomus näkee, että ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön tulevaisuuden toimintamahdollisuudet omassa maakunnassamme Oulun ammattikorkeakoulun kampuksena on selvitettävä pikaisesti. Ylivieska on Pohjois­Pohjanmaan maakunnan eteläinen aluekeskus. Ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksiköllä on suuri merkitys koko maakunnan eteläisen alueen elinkeinoelämälle. Ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön opiskelupaikat kuuluvat Pohjois­Pohjanmaan opiskelijapaikkakiintiöön, ja Ylivieskan yksikön toiminta Oulun ammattikorkeakoulun kampuksena vahvistaisi maakunnallista tutkimus­ ja koulutustarjontaa.

Ylivieskan Kokoomus toivoo Pohjois­Pohjanmaan maakunnan eteläisen alueen toimijoilta yhtenäistä näkemystä ja päämäärätietoista toimintaa ammattikorkeakouluasiassa. Ylivieskan Kokoomus kokee Pohjois­Pohjanmaan maakuntahallituksen kannanoton ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön asemasta maakunnassa tärkeänä.

Ylivieskan Kokoomus
Hallitus
 

Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen julkilausuma lokakuussa 2013:

KUNTALAISTEN PALVELUIDEN TURVAAMINEN VAATII ENNAKKOLUULOTTOMUUTTA

 

Manner-Suomessa on tällä hetkellä 320 kuntaa. Talouden mittareilla arvioituna vain kolmasosalla kunnista menee hyvin. Noin kahdensadan kunnan tulot eivät enää riitä kattamaan perusturvamenoja, kunnan verotus on sietämättömän korkeaa tai velat ylittävät kohtuuden rajat. Arviolta neljäkymmentä kuntaa on tilanteessa, jossa kunta ei selviydy edes perusvelvoitteistaan. Valmistelussa oleva kuntien lainmukaisten tehtävien vähentäminenkään ei pelasta talousvaikeuksissa kamppailevia kuntia.

Kuntarakenteen tulevaisuutta tarkastellaan tällä hetkellä koko Suomessa. Jokaisen kuntarakennelaissa määritellyn selvitysvelvollisen kunnan on ilmoitettava ministeriölle marraskuun loppuun mennessä selvityskumppanit. On huolestuttavaa todeta, että usean kunnan luottamushenkilöiden ja johtavien virkamiesten keskuudessa selvitystyöhön suhtaudutaan nuivasti tai jopa avoimen kielteisesti. Selvitystyön tehtävänä on kartoittaa laajasti kunnan ja lähiseudun toimintaa palveluiden uudistamisen ja säilyttämisen, talouden vahvistamisen ja tuottavuuden kasvattamisen näkökulmasta. Liitosselvityksessä siis arvioidaan yhdessä naapurikuntien kanssa millainen hyöty kuntien yhdistymisestä saataisiin.

”Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan eteläisessä osassa on jo nyt kuntia, jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden saavutettavuuden, asioinnin ja työssäkäynnin näkökulmasta. Nyt olisi otettava rohkeasti härkää sarvista ja katsottava mitä kuntarakenteen muutos aidosti edellä mainitulle alueelle merkitsee. Näin päästäisiin keskinäisen kilpailun sijaan kehittämään alueen vahvuuksia, elinvoimaisuutta ja yhteistä edunvalvontaa. Samalla varmistettaisiin päätösvallan säilyminen alueella sote-asioissa myös jatkossa.” piirihallituksen jäsen Karoliina Nevalainen Ylivieskasta toteaa.

Kunnilla on mahdollisuus hakea liitosselvityksen tekemiseen selvitysavustusta niin selvitysvaiheessa, valmistelussa kuin itse toteutuksessakin. Nämä avustukset ovat parhaillaan haettavana, ja valtio on varautunut tukemaan kuntia uudistuksen kaikissa eri vaiheissa. Uutena elementtinä erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien kohdalla myönnetään talouden tervehdyttämiskeinojen lisäosaa. Kuntalaisen näkökulmasta tarkasteltuna on kestämätöntä, että jopa selvitystyötäkin vastustetaan hyvin monenlaisin perusteluin.

”On vastuutonta politisoida ja käyttää vallan välineenä asiaa, jossa loppujen lopuksi on kysymys kunnassa asuvien ihmisten hyvinvoinnista. Vaarana on, että tulevaisuuden kunnissa on edelleen laaja ja hajanainen kunnallishallinto, mutta ei enää palveluita ihmisille,” toteaa Pohjois-pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja Tomi Kaismo. ”Päätöksiä ei voida siirtää aina seuraavien vaalien yli. On kyettävä kantamaan vastuu ja hyväksymään se tosiasia, että yli varojensa elävät kunnat eivät tule saamaan lisää valtionosuuksia hallituspohjasta riippumatta," Kaismo jatkaa.

Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus näkee, että julkisen talouden vahvistamisen ja palveluiden turvaamisen kannalta kuntarakenneuudistus on välttämätön toimenpide. Kuntarajojen siirtely ei yksistään riitä, vaan samalla on uudistettava palvelurakenteita ja tehtävä muun muassa palveluverkon ja investointitarpeiden päällekkäisyyksien purkamista.